Toinen maailmansota

Tank

Toinen maailmansota on yksi modernin historian merkittävimmistä tapahtumista, joka on muovannut maailmaamme huomattavasti. Sodalla ja sodan aikaisilla tapahtumilla oli merkittävä vaikutus esimerkiksi Euroopan unionin ja Yhdistyneiden kansakuntien syntyyn ja arvoihin, eikä ihme, sillä vuosina 1939-1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti on ihmiskunnan historian tuhoisin sota, joka vei yli 70 miljoonan ihmisen hengen. Toisessa maailmansodassa käytettiin ensimmäisen kerran ydinasetta.

Tämä muutti toisen maailmansodan jälkeen käytyjen sotien luonnetta pysyvästi ydinaseen käytön synnyttämän ydinsodan uhan vuoksi.

Toisen maailmansodan osapuolet

Toisen maailmansodan pääasialliset osapuolet olivat akselivallat, joita johtivat Saksa, Italia ja Japani sekä Iso-Britannian, Yhdysvaltojen, Neuvostoliiton, Ranskan ja Kiinan tasavallan johtamat liittoutuneet. Toinen maailmansota on Suomen aseman kannalta mielenkiintoinen, sillä Suomi on taistellut periaatteessa molempien ryhmittymien rinnalla.

lentokone

 

Suomi taisteli ensin natsi-Saksan aseveljinä erillissodassa Neuvostoliittoa vastaan vuosina 1939-1944, minkä jälkeen Suomi liittyi Saksaa vastustaviin joukkoihin ja taisteli Saksaa vastaan vuosina 1944-1945. Koska sota venyi pitkäksi, voitaisiin sanoa, että jokainen sotilas oli tärkeä sodan lopputuloksen kannalta.

Toinen maailmansota ajoi merkittävät valtiot toisiaan vastaan. Tämä asetti haasteita myös tulevaisuudelle. Erityisesti Eurooppaa hallitsivat hyvin vahvasti erimielisyydet vielä pitkään sodan loppumisen jälkeenkin.

Suomi joutui maksamaan sotakorvauksia Neuvostoliitolle, mikä vaikutti siihen, että Suomen talous oli pitkään huonossa tilassa. Myös muualla maailmassa oli paljon köyhyyttä, joten tavalliset ihmiset olivat niitä, jotka kärsivät sodan jälkeen eniten. Myös monet suurvallat romahtivat. Esimerkiksi Saksan mahti kaatui lopullisesti Adolf Hitlerin kuoltua ja Neuvostoliiton joukkojen ottaessa voittoja joka puolella Saksaa.

Toisen maailmansodan seuraukset

Toinen maailmansota jätti jälkensä sotilaiden, mutta myös siviilien elämään. Monet sotilaat eivät koskaan toipuneet toisen maailmansodan taisteluiden koettelemuksista. Valtioiden tehtävänä olisi ollut järjestää apua niille, jotka sitä tarvitsivat. Sitä ei kuitenkaan huonon taloudellisen tilanteen vuoksi tehty. Sotilaat siis antoivat kaikkensa oman valtionsa puolesta, mutta jäivät sodan päätyttyä täysin yksin. Myöskään siviileille ei voitu tarjota sellaista apua, mitä olisi tarvittu. Sen sijaan esimerkiksi ruokaostoksia säädeltiin, joten ruoasta oli pulaa vielä vuosien kuluttua sodan päättymisestä.

lentokone

Toinen maailmansota venytti sekä akselivaltojen että liittoutuneiden resursseja äärimmilleen, minkä vuoksi sotavuodet olivat kehityksen ja luovien ratkaisujen aikaa. Tämä johti merkittävään kehitykseen monilla eri osa-alueilla niin hyvässä kuin pahassa. Sota köyhdytti jo monia ennestään köyhiä ja pienempiä maita, kun ne joutuivat maksamaan sotakorvauksia.

Näin rikkaat maat tulivat entistä rikkaammiksi, mikä edesauttoi valtioiden välistä taloudellista tilannetta vielä entisestään.

Pienet valtiot saattoivat maksaa sotakorvauksia vuosikymmenten ajan, minkä jälkeen niiden oli vasta mahdollista nousta takaisin jaloilleen.Meta title,Miten toinen maailmansota vaikutti Eurooppaan?

Meta description

Toinen maailmansota on ihmiskunnan historian tuhoisin sota, joka mullisti sekä ihmisten elämän että sodankäynnin luonteen.

Sotakoira Ei Ole Taistelukoira Vaan Osa Puolustusvoimia

puolustusvoimia

Sotakoiran sielunmaisema

Vaikka sotakoira on ohjaajalleen työväline työtehtävissä on se myös toveri ja tärkeä kumppani, jonka kanssa vietetään paljon aikaa sekä koulutuksessa että vapaa-ajalla. Koiran ja ohjaajan suhde muotoutuu vahvaksi ja jossa kaveria ei jätetä. Sotakoira on yleisnimike, jota käytetään Suomessa armeijan omistuksessa tai hallinnassa olevasta koirasta. Sotakoiria käytetään muun muassa vartiointi- ja etsintätehtäviin.

Doge-001

Sotakoiria palvelee jokaisessa puolustushaarassa, suurin osa niistä henkilökunnan ohjauksessa. Sota- ja virkakoirat tekevät tärkeää työtä toimien ihmisen apuna virkatehtävissä. Sota- tai virkakoira on eri asia kuin taistelukoira, vaikka nimikettä joskus kuulee käytettävän. Monissa maissa armeijan sotakoiria käytetään myös taistelurintamilla, jossa ne joutuvat usein kohtaamaan vaarallisiakin tilanteita ohjaajansa kanssa.

Koirat työssä ja sankareina

Koirat valitaan jo varhain pentuiässä ja koulutus aloitetaan 8-9-viikkoisena pentuna. Koira on valmis tehtäviinsä kolmivuotiaana. Pienestä pennusta lähtien panostetaan koiran ja ohjaajan hyvään suhteeseen ja monipuolisen harjoitteluun, usein leikin ja palkitsemisen avulla. Näin voidaan saavuttaa parhain ja luotettavin suhde ja täten myös hyvä ja uskollinen työtoveri.

Puolustusvoimien palveluksessa olevat sotakoiraa ohjaavat henkilöt ovat pääsääntöisesti sotilaspoliiseja. Partiokoira on sotakoira, jota voidaan käyttää henkilöetsintään ja jäljestämiseen sekä voimankäyttövälineenä ohjaajansa hallinnassa.

Partiokoira on ns. “perustyökalu”, yksi muiden välineiden joukossa. Erikoisetsintäkoira on koulutettu huumausaineiden tai räjähteiden ja aseiden etsintään. Koiria käytetään myös monissa muissa tehtävissä.

bulldog

Virkakoirat tekevät paljon urotöitä tehtävissään, mutta myös siviilissä monet kotikoirat osoittavat sankarillisuutta. Suomen Kennelliitto myönsi vuonna 2017 Sankarikoiran arvon 18 koiralle. Lisäksi 21 koiraa sai kunniamaininnan tekemästään urotyöstä. Sankarikoira arvon voi saada koira, joka on vaikuttanut merkittävästi siihen, että yksi tai useampi ihmishenki on pelastunut.

Kennelliitto on jo toista kertaa vuonna 2017 jakanut ansioituneille virkakoirille vuoden virkakoira palkinnot. Palkintonsa vastaanottavat Vuoden Rajakoira Ceijo, Vuoden Sotakoira Helmi, Vuoden Vankilakoira Rane, Vuoden Poliisikoira Routa ja Vuoden Tullikoira Urho.

Koirat rintamalla ja puolustusvoimissa

Talvi- ja jatkosodassa monen suomalaishengen pelasti sotakoira, jopa yli 600 koiraa palveli sotilaiden rinnalla. Yhtenä näistä sotasankari, saksanpaimenkoira Taru, joka vei viestejä yli tulilinjan rintamalla. Koiria käytettiin esimerkiksi jatkosodassa partioinnissa ja viestikoirina. Erinomaisen kuulo- ja hajuaistinsa vuoksi ne olivat loistavia varoittamaan lähestyvästä vihollisesta. Armeijat ovat käyttäneet koiria moniin tarkoituksiin läpi sotahistorian.

Akita_inu

Sodissa on käytetty lääkintäkoiria, pommikoiria, panssarintorjuntakoiria ja jäljityskoiria. Nykyäänkin Suomen Puolustusvoimissa on sotakoiria lähes joka varuskunnassa ja varikolla. Sotakoiria on käytetty jo antiikin ajoista lähtien aina näihin päiviin saakka.

Sodissa ja nykyisillä taistelualueilla koira on usein hyvin vaativissa olosuhteissa ohjaajansa rinnalla ja tuo luotettava ystävä nukkuu, syö ja elää yhdessä sotilaiden kanssa ja on osa joukkoa. Katse ja kaikki aistit valppaana hoitamaan tehtäväänsä.

Uskolliset nelijalkaiset sankarit

Uskolliset karvaiset ystävämme ovat aina olleet tukenamme niin sodan kuin rauhan aikana. Ne ovat taistelleet kanssamme ja puolustavat meitä varauksetta. Koirat ovat valmiina auttamaan meitä sekä tärkeässä työssään virkakoirina että vapaa-aikana. Niiden uskomattomat vaistot ja halu puolustaa ja auttaa meitä on korvaamaton apu monissa tilanteissa.

Emme turhaan kutsu koiraa uskollisimmaksi ystäväksemme. Vaikka useat koirat tekevät työtä ihmisten apuna niin ovat ne myös rakkaita lemmikkejä. Sotasankari ei aina ole ihminen vaan sankarilla voi olla myös neljä tassua ja rohkea sydän. Saamme olla monesti kiitollisia näille karvaisille sankareille, niin kotioloissa kuin työtehtävissään.

Taistelukoira Oli Korvaamaton Apu Rintamalla

chopper

Kuuluisat sotakoirat

Taistelukoira on ihmisen apuna sodassa ja kriiseissä käytettävä koira. Esimerkiksi Suomen sodissa oli käytössä satoja sotakoiria, mutta lisääkin olisi tarvittu. Myös nykypäivänä Suomen Puolustusvoimilla on käytössään lähes 200 taistelukoiraa. Tänä päivänä koiria käytetään lähinnä sotakoiraohjaajien harjoittamiseen, mutta toisinaan niitä hyödynnetään myös esimerkiksi kadonneiden ihmisten etsintään maastosta.

Myös sodassa ja konflikteissa koirilla on useita tehtäviä. Ehkä tärkeimpänä tehtävänä on perinteisesti ollut viestien kuljettaminen komentokeskuksesta eturintamaan silloin, kun sähköisiä yhteyksiä ei pystytä vetämään. Tätä työtä myös kuuluisat sotakoirat tekivät Suomen talvi- ja jatkosodassa.

Sota-Siro oli ahkera viestinviejä

Sotakoira Sota-Siro on yksi Suomen tunnetuimmista sotakoirista. Koiran omistaja oli koiristaan tunnettu Pentti Luotola, joka koulutti ja omisti useita sotakoiria talvi- ja jatkosodan aikana. Mikä tahansa koira ei yltänyt sotakoiraksi. Luotolan koirat kävivät ennen tositoimiin pääsyään läpi 6-12 kuukauden vaativan koulutuksen, jossa koirista koulutettiin pelottomia taistelijoita, jotka eivät pienestä hätkähtäneet.

bulldog

Koiran tuli omata hyvät hermot, jotta ne eivät pelänneet ympärillä kuuluvaa mäiskettä. Toisaalta niiden piti myös pysyä hiljaa, jotta taistelijoiden sijainnit eivät paljastuisi vihollisille. Osa koirista joutui jättämään koulutuksen kesken, mutta Sota-Sirona tunnettu saksanpaimenkoira valmistui koulutuksesta todellisena sotasankarina.

Sankarikoira Sota-Siron tehtäviin rintamalla kuului viestien vieminen taaempana sijaitsevilta joukoilta suoraan eturintaman sotilaille. Koiralla oli kaulapannassaan roikkumassa metallinen säiliö, jonne paperille kirjoitettu viesti laitettiin. Sitten ohjaaja antoi koiralle käskyn ja se lähti matkaan. Matka määränpäähän saattoi olla jopa 5 kilometriä suuntaansa.

Silti koirat suunnistivat ällistyttävän tarkasti myös vaikeissa olosuhteissa. Sota-Siro oli poikkeuksellisen oma-aloitteinen koira. Se ei tyytynyt ainoastaan viestien kuljettamiseen. Jos se löysi matkan varrelta kaatuneen sotilaan, se saattoi pysähtyä nappaamaan mukaansa esimerkiksi rukkasen, päähineen tai tunnistuslaatan. Näin myös koiran ohjaaja sai tiedon kaatuneesta sotilaasta.

Harva sotakoira jää historiaan

Sotakoira on sotasankari siinä missä sodassa taistellut ihminenkin. Tästä huolimatta suurin osa sodassa omistajiensa rinnalla taistelleista koirista on jäänyt unohduksiin. Sotahistoriassa ei mainita montaakaan koiraa nimeltä, vaikka todellisuudessa koiria on taistellut maailmalla tuhansia. Vielä nykyäänkin koirat työskentelevät sotilaiden rinnalla maailmalla riehuvissa konflikteissa.

Sotakoira

Viimeisimpiin tunnettuihin sotakoiriin kuuluu esimerkiksi Afganistanissa NATO-joukoissa taistellut Moby, joka pääsi kovista kokemuksistaan huolimatta kotiutumaan takaisin kotiinsa Yhdysvaltoihin. Moby on tunnettu lähinnä esiintymisestään elokuvassa Max. Elokuvan tarkoituksena on auttaa ihmisiä ymmärtämään sodassa taistelleiden traumoja paremmin. Taistelu-uransa jälkeenkin Moby siis jatkaa tärkeiden asioiden puolesta työskentelyä.

Taistelukoira on mitalinsa ansainnut

Sotasankari on aina mitalinsa ja kunnianosoituksensa ansainnut. Vaikka sotakoiria muistetaan harvoin, poikkeuksiakin löytyy. Esimerkiksi Suomen sodissa palvelleita sotakoiria muistettiin heti sotien päätyttyä, kun Carl Gustaf Mannerheimin käskystä jokainen sotakoira ja sellaisen ohjaaja palkittiin erillisellä kunniakirjalla kiitokseksi palveluksestaan.

Lisäksi Viitasaarella paljastettiin vuonna 2016 muistolaatta sotakoirien palvelusten muistoksi. Siinä missä ihmisetkin, myös sotakoirat joutuivat vaikeisiin paikkoihin ja moni koira myös jäi rintamalle.

Yhteensä 100 koiraa kaatui Suomen sodissa vuosina 1939-1944. Sotien loputtua koirat seurasivat isäntiensä mukana takaisin kotiin. Myös Sota-Siro pääsi Pentti Luotolan perheeseen viettämään ansaittuja eläkepäiviä.

Taistelukoira Oli Viime Sotiemme Sankari

Sotiemme Sankari

Sotakoirat

Sotakoira, joka tunnetaan myös nimellä taistelukoira, on tärkeä osa Suomen Puolustusvoimien toimintaa. Sotakoiraohjaajat koulutetaan tehtäväänsä nykyään Porin prikaatissa Niinisalon tykistöprikaatissa. Niinisalossa koulutetaan ohjaajien lisäksi myös uudet sotakoirat, jotka valitaan koulutukseen jo 8-9 viikon ikäisinä pentuina.

Armeijan koulutuksessa on ensiarvoisen tärkeää, että koiran ja sen ohjaajan välinen yhteistyö toimii jatkuvasti myös alati muuttuvissa tilanteissa.

Tämä asettaa koulutukselle joitakin haasteita, sillä rauhan aikana sotakoiran ohjaaja vaihtuu aina noin puolen vuoden välein. Jokaisen uuden ohjaajan on pystyttävä rakentamaan vahva luottamus koiran kanssa varsin lyhyessä ajassa.

Sotakoira vie viestin eturintamaan

Sotakoira keskittyy kriisi- ja konfliktitilanteissa pääasiassa viestien kuljettamiseen ihmiseltä toiselle. Tämä vaatii tarkkaa nenätyöskentelyä. Esimerkiksi talvi- ja jatkosodan aikana koirat kuljettivat kaulapannassaan roikkuvassa säiliössä viestejä ihmiseltä toiselle. Koirien panos oli erityisen tärkeää silloin, kun muut yhteydet esimerkiksi eturintamalle olivat huonot.

puolustusvoimia

Koira saattoi juosta viemään viestin jopa 5 kilometrin päässä sijaitsevalle vastaanottajalle ja palata sitten samaa tietä takaisin uuden viestin kanssa. Toisinaan koirat juoksivat päivässä jopa 30 kilometriä. Koirat toivat myös tietoja loukkaantuneista ja kaatuneista. Ne saattoivat esimerkiksi noutaa kaatuneen sotilaan rukkasen tai tunnistuslaatan, jonka avulla muut saivat tiedon henkilön kohtalosta.

Jokainen sankarikoira ja sen omistaja palkittiin talvi- ja jatkosodassa erillisellä kunniakirjalla. Sotakoirien panos taisteluissa olikin todella tärkeä. Yhteensä rintamalla palveli vuosina 1939-1944 noin 850 sotakoiraa. Kaikkiaan koiria olisi tarvittu yli 2000, mutta määrää ei saavutettu edes koirien pakkolunastuksilla.

Läheskään kaikki koirat eivät sovellu sotakoiran vaativiin tehtäviin. Rintamalle päästäkseen koiran tulikin käydä läpi 6-12 kuukautta kestävä koulutus. Jos koira ei selviytynyt tästä, se palautettiin omistajalleen. Sotakoiralta vaaditaankin äärimmäisen hyviä hermoja, jotta se selviytyisi rintamalla.

Sotakoirat nykyaikana

Koska Suomessa ei viimeisten vuosikymmenten aikana ole ollut aseellista konfliktia tai sotilaallista kriisiä, on mahdotonta sanoa, millaisissa tehtävissä sotakoira palvelisi nykyajan sodassa. Luultavasti sitä käytettäisiin yhä edelleen viestinviejänä. Maailmalla koiria on käytetty myös miinojen paikallistamisessa, sillä ne pystyvät hyvän hajuaistinsa ansiosta haistamaan miinojen olinpaikan.

Taistelukoira Oli

Sotakoirat ovat hyvä apu myös kadonneiden etsinnässä ja ne osallistuvatkin kadonneiden etsintään myös nykyään, jos Puolustusvoimat saa virka-apupyynnön esimerkiksi kadonneen henkilön etsimiseen. Teknologia on kuitenkin kehittynyt niin paljon viimeisten vuosikymmenten aikana, että sotakoirien merkitys sodassa olisi luultavasti pienempi kuin talvi- ja jatkosodan aikana.

Sotakoirakin oli vaarassa

Kuten moni sotasankari, niin myös moni sotakoira kohtasi loppunsa rintamalla. Pommit putoilivat ja luodit viuhuivat, eivätkä nelijalkaisetkaan sotilaat välttyneet kurjilta kohtaloilta. Koska koira ei ymmärrä sodankäyntiä, onkin nykyaikana syytä miettiä, onko koiran paikka todella rintamalla.

Kun teknologia mahdollistaa viestiyhteydet myös ilman koiran asettamista eturintamaan, olisi eettisempää siirtää koirat sivuun kaikista vaarallisimmista tehtävistä. Sen sijaan kadonneiden etsintään koirat ovat nykypäivänäkin hyvä apu ja varmasti siinä suhteessa tarpeellisia myös kriisitilanteissa. Turhaan vaaraan näitä nelijalkaisia ystäviämme ei kuitenkaan pitäisi asettaa, siitä lienevät kaikki samaa mieltä.

Taistelukoira On Valmis Tehtäviinsä Kolmevuotiaana

Sotakoira

Sotakoiran koulutus

Suomen itsenäisyyden puolesta ovat taistelleet monet entisajan kuuluisat sotakoirat. Nykyään sotakoirien elämä on varsin erilaista. Porin Prikaatissa koirakoulutuksen käytännön toteutumisesta vastaa sotakoiraosaston johtaja, joka tietää, mistä täydellisen sotakoiran koulutus rakentuu. Sotakoirien koulutus Niinisalossa alkoi vuonna 1955, mutta vuosien varrella koulutus on kehittynyt huomattavasti.

Koirien käyttö palveluksessa on yksilöityä ja spesifioitua, sillä ne koulutetaan tiettyyn tehtävään. Ennen oli jälkikoira, vartiokoira ja taistelukoira, nykyään koirien tehtävänimikkeet ovat paljon laajempia.

Sotakoira on yleisnimike, jota käytetään puolustusvoimien hallinnassa tai omistuksessa olevasta koirasta. Sotakoiran tehtävät vaihtelevat koulutuksesta ja koirasta riippuen vaarallisten henkilöiden kiinniotosta räjähteiden etsimiseen.

Sota-aikana koira keskittyy nenänkäyttötehtäviin

Sotakoiralta vaaditaan tehtävässään paljon. Koiran pitää olla normaaleilla vaistoilla ja vieteillä varustettu koira, jonka lisäksi koiran pitää olla terve yksilö, jolla on hyvä taistelutahto ja kestävyys. Koiralta vaadittavia ominaisuuksia ovat myös hermoiltaan tasapainoinen luonne ja se, että koira on hyvin koulutettavissa.

ehtäviinsä

Sotakoiraksi koulutettavan pitää myös osata ratkoa kaiken tyyppisiä ongelmia. Sotakoirien koulutus alkaa heti niiden tullessa ohjaajilleen, eli noin kahdeksanviikkoisina pentuina. Koulutus vahvistaa koiran käyttäytymistä, sosiaalistumista ja tottelevaisuutta.

Sotakoira on oppivainen koira, joten koirien kanssa tehdään jälkiharjoituksia esimerkiksi päivän aterioista. Tuleva sotakoiraa ryhdytään kouluttamaan tulevaan työympäristöön noin kahdeksan kuukauden iässä, jolloin luvassa olevat harjoitukset ovat kuin työtehtäviin liittyvää agilityä.

Sankarikoirista puhutaan paljon, mutta mikä on virallinen määritelmä arvonimen saaneelle koiralle? Sankarikoiran arvonimen saa koira, joka on pelastanut ihmishengen. Arvonimen saanut koira voi olla mitä rotua tahansa.

Koirille on voitu myöntää kyseinen arvonimi muun muassa silloin, kun ne ovat löytäneet kadonneita, hukkuneita tai sairauskohtauksen saaneita ihmisiä tai ovat pelastaneet henkilöitä tulipalosta. Kennelliitto palkitsee urheat sankarikoirat yleisesti joulukuun aikana Messukeskuksessa järjestettävän Voittaja-koiranäyttelyn yhteydessä. Sankarikoira on Kennelliiton rekisteröimä tavaramerkki. Sankarikoirat esitellään myös Koiramme-lehdessä.

Koulutukseen pääsevän koiran pitää olla täysin terve

Harjoitusten kautta koira toteuttaa aina luontaista käyttäytymistään. Harjoittelusta innostuva koira sopii sotakoiraksi. Harjoitukset ovat koiralle mukavaa ajankäyttöä, jonka aikana se nauttii täysin siemauksin nenän käytöstä ja etsintäleikeistä. Harjoittelu on samankaltaista kuin kotikoiralle tehtävä harjoitus, jossa piilotetaan pallo, jonka koira noutaa. Palvelustehtäviinsä, esimerkiksi partiokoiraksi tai räjähteiden etsintään, koira koulutetaan aina puolentoista ja kolmen ikävuoden välisessä iässä.

Taistelukoira On Valmis Tehtäviinsä Kolmevuotiaana

Kriisiaikana koiran merkitys muun muassa voimankäytön välineenä pienenee, sillä käytössä on muitakin työkaluja, kuten sotamiehiä ja hevosia. Jäljestys- ja nenänkäyttötehtäviin osallistuva sotakoira on parhaimmillaan harjoitellessaan säännöllisesti tulevaan uraansa sotasankarina kuuluvia tehtäviä. Koiran luontainen vaisto ohjaa sitä hyviin suorituksiin aina harjoittelun aikana.

Koira on koulutettu sotasankari niin kuin ihminen tai hevonenkin

Sotakoira-nimikettä käytetään armeijan hallinnassa tai omistuksessa olevasta koirasta muun muassa vartiointi- ja etsintätehtävissä. Suomen Puolustusvoimat omistavat noin 20 sotakoiraa. Koiria käyttävät sotilaspoliisit ja koulutus tapahtuu sotakoiraosastolla Niinisalon Tykistöprikaatissa. Tykistöprikaatin yhteydessä on myös eläinklinikka.

Kainuun prikaati kouluttaa tehtäviinsä sotakoiriksi sopivia ja niiden tulevia ohjaajia. Koirat valitaan koulutukseen jo varhaisessa pentuiässä ja koulutus alkaa aina 8-9-viikkoisena. Koira on valmis sotakoiraksi kolmevuotiaana.

Sotakoirien taistelutahto, tarvittava kovuus ja rohkeus auttoivat koiraa sodan aikana useissa ratkaisevissa paikoissa. Sotakoiraksi valittavilla ei ole tiettyä rotua, mutta koira on aina palveluskoira, kuten saksanpaimenkoira tai belgianpaimenkoira. Koirakin voi siis olla sotasankari, kuten ihminenkin.